Fernettiläiset hiihtivät Verbierissä
Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, kadonneiden ja löytyneiden suksien sekä lumiketjuasennuksien jälkeen, saavuimme Verbieriin kovassa lumipyryssä. Baarit olivat jo kiinni. Hyvä.
Sunnuntai aukeni sumuisena ja hieman lumisateisena. Nousimme kuitenkin Les Ruinettesin yläasemalle, josta opas ohjasi meitä ylöspäin seuraavaan hissiin. Laskimme huonossa ja todella huonossa näkyväisyydessä. Aivan ylhäällä Col des Gentianesissa (2950 m) paistoi ajoittain aurinko. Huonosta näkyvyydestä johtuen laskimme turvallisesti sinistä rataa (känniränniä) pitkin hotellille.
Maanantaina yritimme tehdä neljän laakson retken, mutta sää oli edelleen heikohko ja pääsimme vain Crebbon Blancille saakka. Takaisin tullessa sattui onnettomuus, Grönbergin Tomppa vietiin kopterilla Sionin sairaalaan.
Tiistai oli edelleen lumisateinen, yöllä oli tullut lunta ilmeisesti rankasti. Näkyvyys oli huono, joten hotellihenkilökunnan suosituksesta lähdimme metsäiseen Brusoniin.
Alueella ei ole kuin pari rinnettä, mutta metsän ansiosta siellä pystyi jotenkuten laskettelemaan kevyttä puuterilaskua.
Keskiviikkona osa fernettiläisistä laski Verbierin puolella ja yrittivät neljän laakson kierrosta, mutta ruuhkista johtuen kierros jäi vajaaksi. Toiset olivat Savoleyresin puolella nauttimassa auringosta. Puuskuttajat pitivät illalla myös perinteisen vuosikokouksensa.
Torstaina paistoi aurinko, ja neljän laakson kierros päätettiin tehdä. Matkaan lähdettiin normaalia aikaisemmin, jo klo 9. Les Masses -kylä saavutettiin hyvissä ajoin. Takaisin tullessa neljä fernettiläistä, Wespa, Boije, Terho ja juniorijäsen Leevi kävivät laskemassa Mont-Fortin mustan hoitamattoman rinteen, joka lähtee 3330 metristä.
Perjantai oli jälleen suttuinen, sumuinen ja lumisateinen päivä. Aamulla lähdettiin Savoleyresin alueelle. Näkyvyys oli heikko, mutta parani päivää kohti. Lasketeltiin noin klo 13 asti, koska hotellilla alkoi pitkä lounas klo 14.30. Hotellin henkilökunta oli pyynnöstämme valmistanut herkullisen lounaan punaviineineen. Jälkiruoaksi oli Marken omin käsin, voilla leipomia pipareita sekä sinihomejuustoa.
Sitten oli jäljellä enää saunomiset ja illallinen. Se oli näin viimeisenä iltana salaisessa paikassa, johon opas meidät johdatti.
Yhdestä miestappiosta huolimatta, matka oli varsin onnistunut.
Terveisin Matkajärjestelytoimikunta